ethelpalomaki

Kosken Yrittäjät järjestävät jo perinteeksi muodostuneen Joulukadun avajaistapahtuman 22.11. klo 18-19.30 päiväkoti Naavatassun pihassa. Myös Kosken oma Joulukauppa avaa ovensa samana päivänä.
Tapahtumassa tarjotaan riisipuuroa ja taitaapa se Joulupukkikin päästä lahjatoiveita kuulemaan – lämpimästi tervetuloa koko perheen iloiseen joulutapahtumaan! Osoite Härkätie 12.

Kosken Yrittäjät heittävät myös ulkotulihaasteen – koristele tonttisi tai tienhaarasi näyttävillä ulkotulilla! Valaistaan yhdessä koko keskusta!

T. Kosken Yrittäjä yhdistyksen poppoo

Hymyt olivat herkässä, mutta myös liikutuksen kyyneliä pyyhittiin silmäkulmista, kun Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kosken Tl paikallisyhdistys juhli sataa toimintavuottaan Yhdistystalolla lokakuun alussa.

MLL:n Kosken Tl paikallisyhdistys haluaa olla lasten ja nuorten asialla, ja siksi yhdistyksen 100-vuotisjuhlatkin haluttiin suunnitella nimenomaan lapsille. Ohjelmassa olikin muskariohjaaja Sanna Nurmen pitämä musiikkituokio, jossa tanssittiin yhdessä piirissä ja laulettiin mm. ystävästä, joka on kuin talvella lämmittävä villasukka. Muskarituokion jälkeen juotiin kakkukahvit ja -mehut, leikittiin yhdessä kavereiden ja vanhempien kanssa ja hoidettiin pienistä haavoista ja murtumista kärsivät pehmonallet kuntoon Nallesairaalassa. Alakerran Seukkarilla tarjoutui tilaisuus tehdä silkkimassakoruja Aino Kalevan ohjauksessa, pelailtiin lautapelejä ja rouskuteltiin poppareita. Pihalla sai kurvailla polkutraktoreilla ja kertailla liikennesääntöjä pop up -liikennepuistossa. Kotiinviemisiksi pienet juhlijat saivat mukaansa MLL:n hiekkaleluämpärin, vähän isommat MLL:n kestokassin.

Kuten tärkeissä juhlissa on tapana, nämäkin juhlat alkoivat kuitenkin MLL:n Varsinais-Suomen piirin, entisten MLL-aktiivien sekä koskelaisten yhdistysten ja yksityishenkilöiden onnittelu- ja kukkatervehdyksillä. Tämän jälkeen hallituksen puheenjohtaja Emmi Niemi piti puheen, jossa hän muisteli komeaan ikään yltäneen paikallisyhdistyksen varhaisia vaiheita: “Kosken paikallisyhdistyksen perustamiskokous pidettiin 18.8.1923 Kosken kartanossa. Ensimmäisenä toimintavuonna yhdistys teki esityksen kunnalle koululääkärin ja -hoitajattaren palkkaamiseksi. Tämä toteutui vuonna 1925. Vuonna 1938 perustettiin urheilutoimikunta, jonka tavoitteena oli lasten leikki- ja urheilutoiminnan järjestäminen. Yhdistyksessä valmistettin myös vauvanvaatteita sisältäviä kiertokoreja varattomien äitien käyttöön.”

1980-luvulla paikallisyhdistyksen puheenjohtajana toiminut Eija Ketola muisteli juhlaväelle lähettämässään kirjeessä yhdistyksen järjestäneen mm. lastenhoitajakurssin ja hankkineen vauvojen turvakaukaloita, joita lainattiin neuvolasta vauvaperheisiin. Nykytoimintaa Ketola kiitteli seuraavasti: “Teillä on erinomaista ja monipuolista toimintaa lapsille ja perheille myös muuna aikana, ei ainoastaan tänä juhlahetkenä. Lastenhoitoapu, satutunnit, kuvataidepäivät, muskari sekä muut toiminnot toteuttavat erinomaisesti Mannerheimin ajatusta, kun hän kutsui kansalaisia tähän työhön: ”Työn määränpäänä olkoon, että jok’ ainoa Suomen lapsi äidinkohdusta lähtien ja kautta koko kasvuaikansa saa oikeutetun osansa siitä hellyydestä ja huolenpidosta, joka yksinään voi laskea pohjan nuorten kehitykselle hyviksi ja hyödyllisiksi kansalaisiksi.”

Myös yhdistyksen entinen aktiivijäsen ja historiikkejä koonnut Riitta Honkala muisteli juhlassa yhdistyksen toimintaa 1970 – 80-luvulla. Jo hänen aikanaan järjestettiin lapsille musiikkileikkikerhoa ja lystisunnuntaita, ja muskarit ja sunnuntaiset Perhepeuhut ovatkin MLL:n ydintoimintaa yhä edelleen. Erityisen ilahduttavana Honkala piti sitä, että nykyään myös isät osallistuvat aktiivisesti MLL:n toimintaan ja tapahtumiin.

Satavuotiaan synttärisankarin tulevaisuus näyttää aktiivisten isien ja äitien ansiosta oikein valoisalta, kuten nykyinen puheenjohtaja Emmi Niemikin puheessaan totesi: “Tänäkin päivänä MLL Kosken Tl yhdistys on edelleen hyvin voimissaan. Meillä on tällä hetkellä innostava ja iloinen 11 jäsenen hallitus. Olemme tänäkin vuonna saaneet toteuttaa useita eri tapahtumia lasten ja nuorten hyväksi. Olemme saaneet kokea ja nähdä paikallisten iloa ja välitöntä kiitollisuutta tapahtumien järjestämisestä. – – MLL on olemassa, jotta kenenkään ei tarvitse jäädä yksin.”

MLL Kosken Tl paikallisyhdistyksen hallitus haluaa kiittää jokaista juhlapäivään osallistunutta sekä yhdistystä kukin ja lahjoin muistanutta. Toiminta jatkuu – toivottavasti seuraavatkin 100 vuotta!

Kosken syyslomaviikolla järjestettiin monenlaista aktiviteettia lomalaisille. Joihinkin ohjattuihin työpajoihin oli ennakkoilmoittautumiset ja niiden perusteella mm. savipajoja järjestettiin peräti kaksi kappaletta. Ryhmät saatiin täyteen ja viikon aikana järjestettiin mm. savityöpaja, avoin liikuntavuoro liikuntahallilla, nuotiotuokio Myllyrannassa, akvarellimaalausta, korujen tekoa sekä ruoanlaittoa. Lisäksi nuorisotila Seukkari oli auki koko viikon. Toimintaan osallistui lapsia ja nuoria arviolta noin 60 ja kaikki toiminta oli maksutonta.

Ideoita ja ehdotuksia loma-aikojen aktiviteeteiksi kysellään aina lapsilta ja nuorilta itseltään, meitä voi tulla matalalla kynnyksellä nappaamaan hihasta ja ehdottaa jotain uutta! Pyrimme jatkossakin lisäämään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Harrastamisen Suomen mallin jokavuotiset harrastekyselyt ovat yksi mahdollisuus vaikuttaa uusiin seuraavan lukuvuoden harrastuksiin. Lisäksi loma-aikojen ideoita voi esittää läpivuoden.

”Ihka oma nuorisotyöntekijä”

Nuorten palvelut ja nuorisotyö on puhuttanut viime vuosina kovasti, nyt näyttää vahvasti siltä, että olemme saamassa kuntaan ihka oman nuorisotyöntekijän ensi vuoden alusta. Koulunuorisotyö ja ennaltaehkäisevätyö tulevat olemaan hänen työnsä keskiössä, mutta myös vapaa-ajantoiminta kuuluu työnkuvaan. Lisäksi jo muutamia kertoja kokeiltua katupartiointia viikonloppuiltaisin on kokeiltu, mutta resurssipulan vuoksi se on jäänyt vähälle. Toiveena olisi, että myös jalkautuvaa nuorisotyötä saataisiin alueelle. Yhteistyö Salon seurakunnan ja Marttilan nuorisopalveluiden kanssa on lisääntynyt ja yhdistämällä voimamme on meidän mahdollista saada enemmän!

Haasteena on yläasteikäisten ja siitä vanhempien nuorten mukaan saaminen toimintaan. Olemme kyllä yhteyksissä ja kyselemme aktiivisesti myös heidän toiveitaan, mutta mukaan toimintaa saaminen onkin sitten toinen juttu. Toivottavasti löydämme sellaisia nuorisotyön muotoja tulevaisuudessa, johon myös vanhemmat nuoret ovat innokkaita osallistumaan.

Kosken ja Marttilan yhteinen Nuorisovaltuusto kokoontuu noin kerran kuukaudessa pohtimaan alueen nuorten asioista ja edistämään erialisia hankkeita. Tällä hetkellä menossa on Kosken Koulukeskuksen piha-alueen luonnostelu yhteistyössä aluearkkitehdin kanssa. Suunnittelun alkuvaiheessa on kuultu myös kaikkia koulun oppilaita. Erittäin aktiivisen Nuorisovaltuuston edustajia voi myös käydä nykäisemässä hihasta ja kertomassa omia ajatuksia piha-alueen kehittämisestä tai muista askarruttavista asioista.

Tämän syksyn retki tehtiin vierailemalla ihan toisen kunnan puolelle, eli mentiin Marttilan korven eräreitistöä pitkin Lotikon kellaria ihastelemaan.  Matka alkoi Nuortentuvan pihasta klo 10, josta pääosa kahdeksastatoista osallistujasta meni Palaisten uimarannan pysäköintipaikalle autokyydeillä. Toiselle osalle oli suunniteltu lyhyempi kävelymatka Lotikolle, eli he menivät metsäautotietä kävelyreitin varteen josta on vain noin 2,5 km kävelymatka kohteeseen.

Edellisten päivien sateet olivat tehneet reitin paikka paikoin vetiseksi, niin että he jotka olivat ymmärtäneet laittaa jalkaan kumisaappaat, selvisivät kuivin jaloin. Muut eivät, paitsi ne urheat, jotka riisuivat kengät ja sukat ja etenivät pahimmat paikat paljain jaloin.

Meillä oli tiedossa, että tulentekopaikalla Lotikon kellarilla ei ole polttopuita. Niinpä osasimme asiaan varautua ja muutamat meistä olivatkin pakanneet reppuunsa klapeja ettei tarvinnut makkaroita kylmänä syödä. Lotikolta oli vielä lähtöpaikkaan vajaa 5km. Sää oli mitä mukavin eikä navakka tuulikaan metsän suojassa tuntunut.

Kosken nuorisopalvelut järjestää syyslomalla 16.10.-20.10. ohjelmaa lapsille ja nuorille.

Ma Savityöpaja Seukkarilla klo 10-13, ohjaajana Eeva-Maija
(ennakkoilmoittautumiset nuoriso@koski.fi, max. 10 osallistujaa)

Ti Myllyrannan nuotiolla makkaraa ja vaahtokarkkeja klo 15-17 (säävarauksella)

Ke Avoin liikuntavuoro Liikuntahallilla klo 11-14

To akvarellimaalausta Yhdistystalolla klo 13-16
(ennakkoilmoittautumiset nuoriso@koski.fi, max. 10 osallistujaa)

Pe Klo 15-17 ruoanlaittoa Seukkarilla
Ilta-Seukkari klo 18-22 pienille

Ohjattuun toimintaan ei ole ikärajoja.
Kaikki toiminta on maksutonta.

Seukkari auki syyslomalla ma-to alakoulu klo 12-16 ja yläaste klo 16-20. Perjantain-Seukkari klo 18-22 pienille.

Hankkeen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten ravitsemusta ja tervettä kasvua vahvistamalla moniammatillista yhteistyötä kunnissa ja hyvinvointialueilla. Tuemme hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön koordinaatiota lisäämällä yhteistyötä ruokakasvatuksessa ja ravitsemusterveyden edistämisessä.

Hankkeen toteuttajina ovat Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry, Itä-Suomen yliopisto ja Suomen Sydänliitto. Rahoitus tulee Terveyden edistämisen määrärahasta (STM). Hanketta toteutetaan elokuusta 2023 lokakuuhun 2025.

Kunnille tarjotaan:

• Tukea yhteistyön lisäämiseen kunnissa esim. autamme työryhmän perustamisessa ja sparraamme keskeisiä henkilöitä
• Kuntakohtaisia koulutus- ja keskustelutilaisuuksia, johon kutsutaan laaja joukko kuntien ammattilaisia.
• Tukea varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ruokakasvatuksen toimintamallien käyttöönotossa: Neuvokas perhe (varhaiskasvatus), Maistuva koulu (alakoulu) ja Nykytila.fi arviointi- ja seurantatyökalu (varhaiskasvatus ja perusopetus)
• Vertaistukea muilta hankkeessa mukana olevilta kunnilta
• Mahdollisuuden osallistua valtakunnallisiin koulutuswebinaareihin, joita järjestetään eri kohderyhmille: hytekoordinaatorit, päättäjät, ruokapalvelu, perusopetus, varhaiskasvatus, soten henkilöstö

Kunnilta toivotaan

• Sitoutumista hankkeeseen noin 2 vuodeksi (tarkka aika voidaan sopia kuntakohtaisesti)
• Vähintään kahta yhteyshenkilöä, joilla on myös työaikaa hankkeen tavoitteiden edistämiseen kunnassa (esim. 0,5–1 pv/kk). Hankkeeseen osallistuminen on kunnille maksutonta. Yhteyshenkilöt voivat olla esim. ruokapalveluista, sivistystoimesta tai hyte-koordinaattori.
• Osallistumista hankkeen viestintään omassa kunnassa, tukea tilaisuuksien järjestämiseen sekä työryhmätyöskentelyn.

Kosken Tl kunnan yhteyshenkilöinä toimivat ravitsemuspalveluista vastaava Kirsi Jokela sekä hyvinvointipalveluista vastaava Katri Honkala.

Kuinka moni koskelainen tietää, mikä on Työpaja? Tai missä se sijaitsee. Työpajaohjaaja Tuula Teperi tietää, vaikka ei asukaan Koskella vaan Tammelassa. Mutta Kosken Työpaja on hänen loistava työpaikkansa. On ollut jo alun kahdeksatta vuotta.

Vahvaa oululaismurretta edelleen puhuva Teperi on ollut poissa Rantsilasta Oulun kupeesta 4o vuotta, mutta aksentin tunnistaa jo ensimmäisestä virkkeestä. Hän kun on ”ihanasa työpaikasa”.

Työpaja on siis paikka, jossa järjestetään kuntouttavaa toimintaa kunnan pitkäaikaistyöttömille. Toiminnot sijaitsivat aikaisemmin meijerin vanhassa kiinteistössä, mutta kuusi vuotta sitten muutettiin aiemmin päiväkotina toimineeseen kiinteistöön Ikkarmäentielle. Oikein vanhat koskelaiset kutsuvat paikkaa Terveystaloksi. Työpajatoimintaa Koskella on ollut melkein koko vuosituhannen eli vuodesta 2001 alkaen.

–   Olen erittäin kiitollinen nimenomaan tästä rakennuksesta. Mutta on tämä muutoinkin erittäin kiva työpaikka, sanoo Teperi. Hän oli viime vuoden loppuun asti kunnan työntekijä, mutta vuoden alusta työnantaja on ollut Varsinais-Suomen hyvinvointialue eli lyhyemmin Varha.

Teperin rinnalla työttömien asioita hoitavat työvalmentaja Tuulia Jaara (kaksi päivää viikossa) sekä puutöitä alakerrassa vetävä Juha Nurmi. Asiakkaita on yleensä ollut lähes 20, mutta syyskuun alkupuolella vain 12. Asiakkaita on saatu eteenpäin tavoitteissaan: töihin ja kouluun.

Työpajalla korjataan vaatteita ja huonekaluja sekä valmistetaan monenlaisia tuotteita kierrätysmateriaaleista mm. vapaaehtoiskohteisiin.

–   Me olemme täällä yhtä suurta perhettä. Ihmisistä yritetään pitää huolta, työstään silmin nähden innostunut Teperi kertoo.

Ja toden totta. Paikan ”hyvä fiilis” tulee jotenkin vastaan jo ulko-ovelle. Työpajassa voi (ja kannattaa…) nimittäin asioida.

–   Ja täällä ollaan aika puheliaita, eli poiketa saa. Palveluaikamme on maanantaista torstaihin klo 9-15. On oikein kivaa, jos joku poikkeaa.

Ja siltä se tosiaan myös tuntuu!

Ratsastusseura MT-Team päätti viime talvella omalta osaltaan tukea Ukrainasta Suomeen ja Koskelle sotaa paenneitten henkilöitten viihtymistä kaukana kotoaan. Olemme vuosittain julkaisseet kilpailuissamme lähinnä oman paikkakuntamme yritysten kustantaman mainoslehtisen. Tämänvuotisen julkaisun tuotosta päätimme antaa 3000 euroa ylittävän osan Ukrainalaisille. Lähes kaikki yritykset joille asian esitimme, suhtautuivat asiaan erittäin myönteisesti. Siitä heille iso kiitos.

Virkistyspäiväksi sovittiin elokuun ensimmäinen lauantai. Mäkitalon Martin avustuksella saatiin tieto perille ja aamulla nousimme Heinon Pasin pikkubussin kyytiin. Matka suuntautui Turkuun ja Aurajoen rannalta lähtevään höyrylaiva Ukkopekkaan.

Ilmakin oli meille todella suosiollinen kun matkasimme kiireettömällä höyrylaivan vauhdilla kauniin saariston halki Naantaliin. Laivan tultua satamaan kävelimme parinsadan metrin matkan ravintola Amandikseen. Meitä odotettiin siellä ja ilmeisesti pääsimme ”ohituskaistaa” myöten pöytäämme, jossa saimme melko nopeasti herkulliset annokset eteemme.

Pienenä bonuksena ryhmällemme olivat kyseisessä ravintolassa työskentelevät Ukrainalaiset, jotka auttoivat mukavasti kielimuurin purkamisessa. Ruokailun jälkeen siirryimme hiljalleen takaisin höyrylaivan kyytiin ja kahden tunnin paluumatka Turkuun voi alkaa.

Pasi oli odottamassa meitä Turussa ja kuuden aikuisen ja viiden lapsen kotimatka Koskelle voi alkaa.

Kosken Tl kunta on mukana jo toista vuotta Harrastamisen Suomen -mallissa, jonka tarkoituksena on tarjota kaikille perusopetuksen lapsille ja nuorille matalan kynnyksen maksuton harrastus koulupäivän jälkeen. Valtakunnallisesti toiminta on laajentunut nopeasti kattamaan lähes koko Manner-Suomen ja lukuvuonna 2023–2024 toimintaa järjestetään 262 kunnan alueella.

Koskella aloitti nyt syksyllä 2023 kuusi maksutonta harrasteryhmää. Ryhmät valikoituivat lapsille ja nuorille teetetyn harrastekyselyn pohjalta. Ideana on ollut, että kaikki halukkaat saavat osallistua ja ryhmiä rakennetaan osallistujamäärien mukaan. Meillä pyörii alakoulussa kaksi palloilu- ja musiikkiryhmää sekä yksi suuri askartelu/taideryhmä, jossa kuitenkin on myös kaksi ohjaajaa. Yläasteella ryhmäkoot ovat pienemmät ja siellä toimii kuvataide-, musiikki- ja kuntosaliryhmät. Ohjaajia on yhteensä yhdeksän ja he ovat lähinnä kunnan palkkalistoilla ja muutamia uusiakin opettajia on palkattu.

Toiminta järjestetään lähinnä koulujen tiloissa sekä lähiulkoliikuntapaikoilla. Kaikille halukkaille tarjotaan myös koulukyyti ja kyytiläisiä onkin noin puolet harrastajista ja ne muodostavat noin 1/3 koko harrastamisen mallin kuluista. Harrastamisen Suomen mallin järjestämiseen on saatu Aluehallintovirastolta 11 000 euroa ja kunnan omarahoitusosuus on noin puolet toimintakuluista. Harrastamisen Suomen mallia hallinnoi Kosken Nuorisopalvelut. Lisätietoja ja vapaita paikkoja voin tiedustella numerosta 044 744 1137.

Janne Karonen aloitti nuohoustoiminnan omissa nimissään vuosi sitten. Sitä ennen hän haki neljä vuotta alan työkokemusta oppisopimuksella. Työnantaja oli Nuohous Leinonen Loimaalla, mutta opiskeluun kuului myös etäpäiviä Helsingissä.

Peruskoskelainen Janne keksi nuohoushommat vähän kuin sattumalta.

– Olin tehnyt jonkin verran hitsarin töitä, mutta mietin koko ajan sopivampaa hommaa. Yhtenä päivänä näin nuohoojan katolla. Se ratkaisi asiani.

Jannen mukaan nuohoojan töissä on niin hyviä kuin huonojakin puolia. Hyvää on ennen kaikkea työn vaihtelevuus, sillä kahta samanlaista päivää ei kohdalle osu. Työssä tapaa myös paljon erilaisia ihmisiä.

– Hiukan ongelmallisempaa on sitten kun puhelin soi ja käytännön töidenkin pitäisi edetä. Myös suuret lämpötilaerot ovat ihan todellinen haaste, sillä ulkokaton -25 astetta muuttuu hetkessä sisätilojen +25:een. Siinä saat miettiä vaatetusta huolella.

Entinen piirinuohous on nykyään muisto vain ja nyt nuohoojan saa tilata mistä haluaa. Vanhassa järjestelmässä nuohooja vain ilmestyi paikalle oman kirjanpitosysteeminsä mukaan, eikä asiakkaan tarvinnut paljonkaan asiaa miettiä tai vaivautua.

– Edelleen ohje on, että vakituiset asunnot nuohotaan kerran vuodessa ja vapaa-ajanasunnot joka kolmas vuosi. Arjessa asiaa ei välttämättä heti huomaa, mutta tulipalon sattuessa vakuutusyhtiöt ovat kyllä nuohousväleistä kiinnostuneita.

Janne mukaan kevät on sopiva aika nuohoukselle. Talvi on aina vähän hiljaisempaa, sillä pesiä poltetaan paljon. Vaikka mitään oikeaa aikaa nuohoukselle ei olekaan, aikaväli toukokuusta vuoden loppuun on nuohoojalle aina kiireisintä. Se ei Janne harmita, sillä talven jäisillä ja lumisilla katoilla touhuaminen ei aina ole kovin turvallistakaan.

Nuohoojalla ei oikein voi olla korkean paikan kammoa, eikä kiirettäkään kannata pitää. Mutta palvelun tilaajallakin on velvollisuuksia.

– Seinätikkaat ja lapetikkaat on hyvä pitää kunnossa, sillä jos ne pettävät, asia on kiinteistön omistajan vastuulla. Minullakin on ollut pari läheltä piti -tilannetta. Sisällä taas nuohoustilat saisivat olla kunnossa, eli tavarat siirretty pois luukkujen tieltä. Ja tärkeä ohje on tietysti, että polta vain kuivaa puuta ja hyvällä vedolla. Roskia ja märkää puuta ei pesään kannata laittaa, sillä ne tekevät piippuun pikeä. Siitä voi syntyä vaarallinen nokipalo, joka palaa tosi kuumalla liekillä.

Nuohous Karosen tärkein markkinointikanava on www.nuohouskaronen.com – sivusto, josta selviää mm. palvelun hinnoittelu. Ja töitä on kuulemma riittänyt.

– Aika mukavastihan tämä on mennyt. Laitoin viime kesänä ilmoituksen Kohauslehteen ja puhelin alkoi päristä.