Vuonna 1870 suositteli Turun ja Porin l\u00e4\u00e4nin kuvern\u00f6\u00f6ri C. M. Creutz Kosken kuntakokoukselle kansakoulun perustamista. Aihe oli houkutellut paikalle runsaasti v\u00e4ke\u00e4. Asiasta keskusteltiin ja lopuksi \u00e4\u00e4nestettiin. \u00c4\u00e4nin 624-327 kuntakokous p\u00e4\u00e4tti olla rakentamatta koulua. Kuvern\u00f6\u00f6ri lausui t\u00e4ll\u00f6in surkuttelevans\u00e4 pimeydess\u00e4 el\u00e4vien kuntalaisten tilaa, mik\u00e4 ei tietysti en\u00e4\u00e4 asiaa auttanut.<\/p>\n
Vain kuukautta my\u00f6hemmin koulun perustaminen otettiin esille seurakunnan kirkonkokouksessa, mutta senkin osaanottajat ilmoittivat, ettei heill\u00e4 ollut varaa kustantaa t\u00e4llaisia kouluja ja ettei niit\u00e4 tarvita, kun t\u00e4h\u00e4nkin asti on ilman toimeen tultu. P\u00e4\u00e4t\u00f6s ei kuitenkaan ollut yksimielinen, vaan 12 osaanottajaa merkitytti p\u00f6yt\u00e4kirjaan eri\u00e4v\u00e4n mielipiteens\u00e4.<\/p>\n
Yritykset kansakoulun aikaansaamiseksi eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4neet t\u00e4h\u00e4n. Herastuomari Israel Hemberg, luutnantti Claes de Pont, rusthollari Juho Heikinpoika ja Heikki Efraiminpoika Liipola, maakauppias C. G. Penttinen sek\u00e4 talolliset Gabriel L\u00f6yh\u00e4 ja Wilhelm Joonaanpoika Ali-Kattelus rakensivat seuraavina vuosina omalla kustannuksellaan Hembergin omistaman Hyv\u00f6sen tilan maalle Talolaan koulurakennuksen ja siihen liittyv\u00e4n ulkorakennuksen ja mittauttivat koululle tonttimaan, jonka Israel Hemberg vuokrasi v. 1875 koululle 50 vuodeksi nelj\u00e4ll\u00e4 markalla vuodessa.<\/p>\n
Kun kuntakokouksessa 18. 5. 1875 kysyttiin, haluaisivatko kuntalaiset vastaanottaa koulun, nousi kysymyksest\u00e4 suoranainen meteli. ”Hyviss\u00e4 miehiss\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olevaiset kuntalaiset, ontuvat ja kuurot, miehet ja naiset vastasivat ei taitavansa ottaa seurakuntaansa yhteist\u00e4 kansakoulua, eik\u00e4 sit\u00e4 my\u00f6s mieluisesti suoneet ett\u00e4 edes yksityisetk\u00e4\u00e4n rupeaisivat kysymyksess\u00e4olevaa laitosta kannattamaan.” Vastustajat voittivat \u00e4\u00e4nestyksen 713-403. Vastustajien perusteina oli, ett\u00e4 koulu aiheuttaisi suuria kustannuksia ja vierottaisi lapset ruumiillisesta ty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Koulun yst\u00e4v\u00e4t eiv\u00e4t lannistuneet, vaan perustivat yhti\u00f6n, jonka tuella koulua alettiin pit\u00e4\u00e4. Kouluun ilmottautui ensimm\u00e4isen\u00e4 syksyn\u00e4 45 oppilasta, joista kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1876 oli j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 19. Oppilaita kouluun tuli eri puolilta kuntaa. Ainakin kahdeksan oppilaista oli tytt\u00f6j\u00e4, vaikka koulu olikin alunperin aiottu vain pojille. Kansakouluun pyrkiv\u00e4lt\u00e4 vaadittiin 10-12 vuoden ik\u00e4, sujuva sis\u00e4lukutaito ja jonkinlainen kristinopintuntemus. N\u00e4m\u00e4 alkeistaidot opittiin joko kotona tai kiertokoulussa.<\/p>\n
Koskelaiset tottuivat v\u00e4hitellen siihen, ett\u00e4 kunnassa toimi kuin toimikin kansakoulu. Niinp\u00e4 kuntakokous p\u00e4\u00e4tti jo 31. 7. 1876, ett\u00e4 kunnan osa paloviinaverosta annetaan koululle. Lopulta vuonna 1880 kuntakokous p\u00e4\u00e4tti yksimielisesti vastaanottaa lahjaksi tarjotun ja jo viisi vuotta toimineen koulun vastaan.<\/p>\n
<\/p>\n
Kansakoulu toi oppilaiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n monenlaisia uusia asioita. El\u00e4m\u00e4nrytmi poikkesi maalaistalojen periteisest\u00e4 p\u00e4iv\u00e4rytmist\u00e4. Kouluun oli tultava m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaan oli kelloa tai ei. Jo varhain alettin koulussa viett\u00e4 joulujuhlaa. Vuonna 1877 johokunta p\u00e4\u00e4tti hankkia kouluun joulukuusen yhteisill\u00e4 varoilla. Koulua k\u00e4ytettiin muihinkin juhliin ja raittiusseura j\u00e4rjesti koululla kokouksia ja iltamia.<\/p>\n
Kolulun oppilaat olivat alkuaikoina hyvin eri ik\u00e4isi\u00e4. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1884 koulun 53 oppilaasta nuorin oppilas oli yhdeks\u00e4nvuotias ja vanhin 20-vuotias. Lastenkoulussa oli samaan aikaan 42 7-12-vuotiasta oppilasta. Kansakoulu oli Koskella viel\u00e4 1800-luvun puolella vain pienen v\u00e4hemmist\u00f6n koulu. Kaikista 7-16 vuotiaista lapsista sit\u00e4 k\u00e4vi vuonna1891 vain 8,4%.<\/p>\n
1900-luvulle tultaessa syntyi kuntaan tarve rakentaa uusia kouluja, sill\u00e4 vuonna 1886 annetun asetuksen mukaan yhdell\u00e4 opettajalla ei saanut olla enemp\u00e4\u00e4 kuin 50 oppilasta. Kansakoulujen tarkastaja huomauttikin asiasta 1889 Talolan koulun johtokunnalle. Lis\u00e4ksi vuonna 1898 annettiin piirijakoasetus. Jos jossakin piiriss\u00e4 kouluun ilmoitettiin yli 30 oppilasta, oli sinne perustettava koulu. Koskelle valmistuivat: 1901 Sorvaston koulu, 1903 Harmaan koulu, 1906 Hongiston koulu ja 1915 Kankaan koulu.<\/p>\n
Lasten koulup\u00e4iv\u00e4t venyiv\u00e4t k\u00e4vellen, suksilla tai potkukelkalla kulkien niin pitkiksi, ett\u00e4 heid\u00e4n katsottiin jo 1890-luvulla tarvitsevan l\u00e4mmint\u00e4 ruokaa kesken koulup\u00e4iv\u00e4n. Talolan koulun johtokunta kutsui 10. 12. 1911 koolle oppilaiden vanhemmat keskustelemaan koulukeittolatoiminnan aloittamisesta. Muutamat is\u00e4t vastustivat hanketta ”kynsin hampain”, mutta enemmist\u00f6 vanhemmista kannatti sit\u00e4. Koulukeittolatoiminta aloitettiin Talolan koululla kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1914. Ainakin Sorvaston koulun ruokalistalla oli viikottain kaurapuuroa- ja velli\u00e4, hernekeittoa, riisivelli\u00e4, ohrapuuroa ja perunakeittoa. Ruokailu oli maksullinen, mutta v\u00e4h\u00e4varaiset saivat sy\u00f6da ilmaiseksi. Ensimm\u00e4inen maailmansota tuotti ongelmia kouluruokailun j\u00e4rjest\u00e4miselle.<\/p>\n
Talolan koulussa l\u00e4mmitt\u00e4minen ja alkuaikoina jopa puiden pilkkominen oli oppilaiden teht\u00e4v\u00e4, mutta lasten arveltiin taitamattomuuttaan tuhlaavan puita ja p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4n l\u00e4mm\u00f6t harakoille, niinp\u00e4 kouluille palkattiin vuodesta 1906 l\u00e4htien l\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4t.<\/p>\n
Kosken kunnan koululaitos laajeni melkoisesti 1920-luvulla. Syyn\u00e4 siihen oli vuonna 1921 annettu laki, jonka mukaan kaikki 7-13-vuoitiaat lapset olivat oppivelvollisia. Niinp\u00e4 Koskelle rakennettiin Satop\u00e4\u00e4n , Palojoen ja Verhon koulut.<\/p>\n
Kansakouluverkosto ulottui 1930-luvun alkuun menness\u00e4 Kosken syrj\u00e4kulmille asti. Kouluista tuli er\u00e4\u00e4nlaisia kulmakuntien kulttuurikeskuksia ja opettajista usein kulmakuntien keskushenkil\u00f6it\u00e4, jotka olivat mukana kaikissa tai ainakin hyvin monissa paikallisissa riennoissa, usein niiden alkuunpanijoinakin. Kun s\u00e4hk\u00f6n saamista puuhattiin kulmakunnalle, oli opettaja innolla mukana perustamassa muuntajaosuuskuntaa. Kouluopetuksessa painottuivat 1920- ja 1930-luvuilla erityisesti uskonnollis-is\u00e4nmaalliset n\u00e4kemykset.<\/p>\n
Kosken kunnan koululaitos laajeni sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 nopeasti siirtov\u00e4en lasten tullessa kouluihin ja uusien lakien ja asetusten samanaikaisesti pienent\u00e4ess\u00e4 luokkakokoja. Kosken koululaitos oli laajimmillaan vuosina 1958-66, jolloin kunnan alueella toimi yhteiskoulu, kansalaiskoulu ja yhdeks\u00e4n kansakoulua, nimitt\u00e4in Talolan, Sorvaston, Harmaan, Hongiston, Patakosken, Satop\u00e4\u00e4n, Kankaan, Verhon ja Tapalan koulut. Lis\u00e4ksi kunta omisti yhdess\u00e4 naapurikuntien kanssa niiden alueella sijainneet Palojoen, Pennin ja Parravahan koulut.<\/p>\n
Suurten ik\u00e4luokkien j\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 koulun, syrj\u00e4kyl\u00e4l\u00e4isten muuttaessa keskustaajamaan ja monien koskelaisten kokonaan pois kunnasta laski my\u00f6s koulujen oppilasluku. Oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4n laskiessa alle valtionapuun oikeuttavien rajojen her\u00e4si kysymys koko koulun lakkauttamisesta, mit\u00e4 koulupiiriss\u00e4 viel\u00e4 asuneiden lasten vanhemmat tavallisesti vaihtelevalla menestyksell\u00e4 vastustivat. Koulukuolemat kuitenkin alkoivat 1966, jolloin sek\u00e4 Parravahan ett\u00e4 Palojoen koulut suljettiin, jatkuen aina vuoteen 1995, jolloin lopetettiin Sorvaston koulu. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen viimeinen j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4nyt oli Talolan koulu, eli olemme siis palanneet l\u00e4ht\u00f6ruutuun. Toisaalta Talolan koulu toiminee t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 melko toisin kuin syntyess\u00e4\u00e4n. Se toimii my\u00f6s eri rakennuksessa ja eri tontilla kuin edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n
Teksti on muokaten lainattu kirjasta: Kosken Tl historia kivikaudesta vuoteen 1993; Terhi Nallinmaa-Luoto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Vuonna 1870 suositteli Turun ja Porin l\u00e4\u00e4nin kuvern\u00f6\u00f6ri C. M. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-23","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koski.fi\/talolan-koulu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/23","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koski.fi\/talolan-koulu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/koski.fi\/talolan-koulu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koski.fi\/talolan-koulu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koski.fi\/talolan-koulu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=23"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koski.fi\/talolan-koulu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/23\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":25,"href":"https:\/\/koski.fi\/talolan-koulu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/23\/revisions\/25"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koski.fi\/talolan-koulu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=23"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}