{"id":939,"date":"2018-02-21T12:58:24","date_gmt":"2018-02-21T10:58:24","guid":{"rendered":"http:\/\/koski.fi\/taidemuseo\/?page_id=939"},"modified":"2020-08-06T09:30:37","modified_gmt":"2020-08-06T06:30:37","slug":"yrjo-liipolan-historiikki","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/koski.fi\/taidemuseo\/yrjo-liipolan-historiikki\/","title":{"rendered":"Yrj\u00f6 Liipolan historiikki"},"content":{"rendered":"<div class=\"leipa\">\n<p>Marjatta V\u00e4\u00e4n\u00e4nen:<\/p>\n<h2>YRJ\u00d6 LIIPOLA<\/h2>\n<p><strong>Aikakautensa ensimm\u00e4isi\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Yrj\u00f6 Liipola (1881 &#8211; 1971) oli aikansa johtavia suomalaisia kuvanveist\u00e4ji\u00e4, joka jakoi tuotteliaat vuotensa ensin Unkarin, sittemmin kotimaansa Suomen v\u00e4lill\u00e4. H\u00e4n syntyi 22.8.1881 Koskella Tl ratsutilallisen Henrik Liipolan ja vaimonsa Wilhelmiinan (o.s. Tilkanen) kahdeksasta lapsesta nuorimpana. Toimittuaan el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4osan kuvanveist\u00e4j\u00e4n\u00e4 Budapestissa ja Helsingiss\u00e4 h\u00e4n palasi my\u00f6h\u00e4isvuosikseen kotiseudulleen, jonne my\u00f6s lahjoitti arvokkaan ja koskelaisten suuresti arvostaman taiteensa kokoelman 1956.<\/p>\n<p>Yrj\u00f6 Liipola oli taiteessaan ja el\u00e4m\u00e4lt\u00e4\u00e4n aikansa eurooppalainen. H\u00e4nen uralleen merkitsiv\u00e4t ratkaisevaa paitsi opinnot Turun taideyhdistyksen piirustuskoulussa, josta h\u00e4n p\u00e4\u00e4si 1900, ennen kaikkea opiskeluvuodet Firenzen taideakatemiassa ja Roomassa sek\u00e4 jatko-opinnot Berliiniss\u00e4 ja Pariisissa. Firenzest\u00e4 h\u00e4n tosin tuli Suomeen aloittaakseen ty\u00f6skentelyn kotiateljeessaan Koskella. Ensimm\u00e4iset ty\u00f6ns\u00e4 h\u00e4n oli pannut n\u00e4ytteille Suomessa jo 1900 ja 1902. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 sai kuitenkin odottamattoman k\u00e4\u00e4nteen sortovuosien vuoksi.<\/p>\n<p>Osallistuttuaan Koskella kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri Nikolai Bobrikoffin ajamien laittomien asevelvollisuuksienkutsuntojen vastaiseen toimintaan Liipola joutui tsaari-Ven\u00e4j\u00e4n santarmien silm\u00e4tikuksi ja h\u00e4nen oli pakko paeta maasta. Uudeksi tyyssijakseen h\u00e4n l\u00f6ysi Unkarin, joka silloin viel\u00e4 oli osa It\u00e4valta-Unkarin suurta kaksoismonarkiaa. Saatuaan ratkaisevat vaikutukset taiteeseensa Italiasta ja sen renesanssista h\u00e4nen ty\u00f6nantajakseen tuli Unkarin aristokratia. H\u00e4n oli nuori, innostunut, taiteilijana erityisen lahjakas, seuraihmisen\u00e4 hyv\u00e4ntuulinen ja tahdikas.<\/p>\n<p>Suvereenisti h\u00e4n kuvasi niin maallisen kuin kirkollisen hallinnon, kulttuurinkin, kreivien ja piispojen, miehisi\u00e4 piirteit\u00e4 ja ruhtinattarien ja kreivitt\u00e4rien sulokasta tai enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n ylv\u00e4st\u00e4 maailmannaisen grandezzaa. Merkitt\u00e4vimpi\u00e4 h\u00e4nen Unkarin kauden sadasta muotokuvastaan ovat arkkiherttua Josef Franzin, Saksin prinsessan Anna Pian, arkkipiispa, kreivi Zichyn muotokuva (P\u00e9csin yliopisto) sek\u00e4 buurisodassa kaatuneen kreivi Wassin muistomerkki Budapestissa. Yrj\u00f6 Liipola teki my\u00f6s useita yksityisi\u00e4 hautamuistomerkkej\u00e4.<\/p>\n<p>Kun viel\u00e4 keisari Franz Josef osti h\u00e4nen pronssiveistoksensa, ja kun h\u00e4nen Vaaniskelija-pronssiveistoksensa oli saanut Venetsian Biennalessa erinomaiset arvostelut ja se oli ostettu Unkarin valtion kokoelmiin, h\u00e4net hyv\u00e4ksyttiin t\u00e4ysivaltaisena j\u00e4senen\u00e4 maan taiteilijapiireihin. Samanaikaisesti h\u00e4n esiintyi kuvanveist\u00e4j\u00e4n\u00e4 my\u00f6s Helsingiss\u00e4 ja Berliiniss\u00e4.<\/p>\n<p>Liipola halusi kuitenkin palata kotimaahansa. Aie toteutui lopullisesti 1934, jolloin h\u00e4n unkarilaissyntyisen puolisonsa kanssa asettui rakentamaansa renesanssityyliseen huvilaan Kauniaisiin.<\/p>\n<p>Saapumisestaan l\u00e4htien h\u00e4n kuului Suomen johtaviin kuvanveist\u00e4jiin. H\u00e4n oli jo 20-luvulla voittanut monet maamme kuvanveistokilpailut ja jatkoi nyt ty\u00f6t\u00e4\u00e4n samaan tapaan. H\u00e4n teki suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n monumentteja eri puolelle Suomea sek\u00e4 julkisuuden henkil\u00f6iden muotokuvia. H\u00e4n toimi my\u00f6s Suomen konsulina Unkarissa ja Unkarin konsulina Suomessa sek\u00e4 suomensi unkarilaista kirjallisuutta. H\u00e4n kirjoitti kaksi teosta, Aurinkoista Unkaria sek\u00e4 muistelmat &#8220;Vaellusvuosiltani&#8221; 1956. Professorin arvonimen h\u00e4n sai 1952.<\/p>\n<\/div>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-1200\" src=\"https:\/\/koski.fi\/taidemuseo\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/08\/Yrj\u00f6-Liipola-ja-Mara-de-Foerster.png\" alt=\"\" width=\"640\" height=\"480\" srcset=\"https:\/\/koski.fi\/taidemuseo\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/08\/Yrj\u00f6-Liipola-ja-Mara-de-Foerster-200x150.png 200w, https:\/\/koski.fi\/taidemuseo\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/08\/Yrj\u00f6-Liipola-ja-Mara-de-Foerster-300x225.png 300w, https:\/\/koski.fi\/taidemuseo\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/08\/Yrj\u00f6-Liipola-ja-Mara-de-Foerster-400x300.png 400w, https:\/\/koski.fi\/taidemuseo\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/08\/Yrj\u00f6-Liipola-ja-Mara-de-Foerster-600x450.png 600w, https:\/\/koski.fi\/taidemuseo\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/08\/Yrj\u00f6-Liipola-ja-Mara-de-Foerster.png 640w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/p>\n<div class=\"leipa\">\n<p>Yrj\u00f6 Liipola vietti synnyinpit\u00e4j\u00e4ss\u00e4\u00e4n viimeiset vuodet puolisonsa kanssa ostamassaan huvilassa.<br \/>\nPuolisot on haudattu Kosken Tl hautausmaalle Ali-Liipolan sukuhautaan.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Marjatta V\u00e4\u00e4n\u00e4nen: YRJ\u00d6 LIIPOLA Aikakautensa ensimm\u00e4isi\u00e4 Yrj\u00f6 Liipola (1881 &#8211;  [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-939","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koski.fi\/taidemuseo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/939","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koski.fi\/taidemuseo\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/koski.fi\/taidemuseo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koski.fi\/taidemuseo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koski.fi\/taidemuseo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=939"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/koski.fi\/taidemuseo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/939\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1201,"href":"https:\/\/koski.fi\/taidemuseo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/939\/revisions\/1201"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koski.fi\/taidemuseo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=939"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}} 