Varsinais-Suomen kunnissa selvitettiin nuorten tyytyväisyyttä omassa kunnassa tarjolla oleviin palveluihin, siihen kuinka nuoria kuullaan kunnan päätöksenteossa sekä sitä, millaisia toiveita nuorilla on nuorisotyötä kohtaan.

 

Projektipäällikkö Heli Veijola kiersi lokakuun 2022 ja tammikuun 2023 välillä Varsinais-Suomen alueen 26 kunnassa kuulemassa paikallisia nuorisotyöntekijöitä ja nuoria. Veijola selvitti muun muassa sitä, miten nuoret kokevat tulevansa kuulluksi päätöksenteossa. Kierroksen aikana nuorimmat kuultavat olivat nelosluokkalaisia ja vanhimmat lukioikäisiä.

 

”Kuntalaissa määritellään, että kaikkia pitää kuulla päätöksenteossa. Keräämäni nuorten puheenvuorot ovat realistista kuvausta siitä, mitä he ajattelevat vaikuttamismahdollisuuksistaan ja millaisia toiveita heillä on”, Veijola taustoittaa.

 

Monet nuoret kokevat olevansa vaikuttamisen ulkopuolella

 

Tärkeää Veijolan mielestä olisi korostaa ennaltaehkäisevän nuorisotyön sekä nuorten kuulemisen ja osallistamisen merkitystä. Osa kierroksella haastatelluista nuorista oli mukana nuorisovaltuuston tai oppilaskunnan toiminnassa, mutta erityisesti niihin kuulumattomat nuoret eivät välttämättä koe pystyvänsä vaikuttamaan yhteisiin asioihin.

 

Käytännöt vaihtelevat kunnasta toiseen. Joissain kunnissa esimerkiksi nuoria kuullaan päätettävistä asioista enenevissä määrin esimerkiksi lausuntopyyntöjen kautta. Kaikissa kunnissa nuorisvaltuuston kuuleminen päätöksenteossa ei kuitenkaan ole vielä vakiintunutta ja se hakee edelleen toimintatapojaan. Positiivisia kokemuksia nuorilta kuitenkin löytyi.

 

”Osa nuorista kertoi, että heidän tekemät aloitteet olivat edenneet päätöksentekoon ja saaneet myönteisen päätöksen. Esimerkiksi eräässä kaupungissa tehtiin nuorisovaltuuston aloitteesta frisbeegolfrata.”

 

Eräs vastaaja summasi, että nuoret saavat kyllä vaikuttaa, jos omaa halua siihen löytyy.

 

Hyvin pärjäävät tahdotaan vuorostaan valokeilaan

 

Veijola huomauttaa, että mediassa huomio kiinnittyy usein ääripäihin: nuoriin, joilla menee tosi huonosti tai huippulahjakkaisiin nuoriin. Julkisuuden perusteella luodut käsitykset nuorista voivat usein olla turhan yksipuolisia.

 

”Toivoisin, että valokeila osuisi niihin nuoriin, joilla menee ihan hyvin ja jotka myös hyötyvät nuorisotyöstä. Valtaosa nuorista kuitenkin pärjää hyvin, mutta heidän ääntään harvoin kuitenkaan kuullaan. Nuoret myös toivovat saavansa asioilleen ja ajatuksilleen positiivista julkisuutta usein esille nousevan nuorten syyllistämisen ja syyttelyn sijaan.

 

Nuorisotyöllä on kierroksen perusteella suuri merkitys nuorelle. Usealla paikkakunnalla nuoret toivovatkin lisää paikkoja, joissa he voisivat yhdessä viettää vapaa-aikaa.

 

”He kokivat, että nuorille ei ole tarjolla riittävästi vapaa-ajan viettopaikkoja, missä nuoret saisivat olla vapaasti yhdessä ja mistä heitä ei tultaisi häätämään pois. Nuorisotyöntekijät tarvitsevat kuitenkin aikaa myös suunnittelu- ja valmistelutyöhön, eikä olemassa olevilla resursseilla välttämättä pystytä lisäämään aukiolotunteja”, Veijola huomauttaa.

 

Nuorempien vastaajien, 4–6-luokkalaisten, toiveet hankkeelle poikkesivat jonkin verran isompien nuorten toiveista.

 

”Heillä oli isoja, vilpittömiä toiveita esimerkiksi siitä, että kiusaaminen loppuisi ja että kaikilla olis kavereita. Kuunnellaan nuoria ja annetaan heidän ideoiden ja kommenttien vaikuttaa meihin aikuisiin.”, päättää Veijola.

 

Varsinais-Suomen nuorisotyön maakunnallinen koordinointi -hankkeen kuntakierros 2022 toteutui ajalla 25.10.2022-25.1.2023. Tapaamisia toteutui kolmetoista, joissa oli mukana edustajat 26 kunnasta. Paikalla oli 55 nuorisotyöntekijää tai esihenkilöä. Nuoria oli keskusteluissa yhteensä 63 ja he edustivat 15 eri kuntaa / kaupunkia. Paikalla olleet nuoret olivat iältään 11–20 -vuotiaita. Heidät oli kutsuttu keskusteluun nuorisotilatoiminnasta, nuorisovaltuustotoiminnasta tai oppilaskuntatoiminnasta. Syksyllä 2023 käynnistyy somekampanja ”Ääni nuorille”, jossa nuoret kertovat toiveistaan nuorisotyöhön ja vaikuttamiseen liittyen.